Ikuisuudelta tuntuneen kahden koirattoman kuukauden jälkeen meille muutti pikkuinen hoffipoika Roddy. Hauvavauva on sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa, ja mikäs siinä sopeutuessa olisikaan, kun luonteeltaan vauva on todella sosiaalinen ja urhea :) Se tutkii ulkomaailmaa häntä pystyssä ja joka paikkaan pitäisi päästä juosten. Kotona se nukkuu sikeästi keskellä olohuoneen lattiaa, ensimmäisestä päivästä lähtien. Tuolta näyttää luottavainen ja avoin pentu :)

Koska Roddy vaikutti heti ensimmäisestä päivästä lähtien todella sopeutuvaiselta, pystyin lähtemään sen kanssa heti näin ensimmäisellä viikolla tutustumaan maailman ihmeisiin :) Olen nyt päivittäin kantanut sen lähimetsään ihmettelemään metsän ääniä ja tuoksuja. Siellä onkin riittänyt pienelle koiralle paljon nuuskittavaa mustikanvarvuissa ja havunneulasissa. Samalla on näppärästi harjoiteltu ihmisen hajuisten keppien tunnistamista, kätevää näin myöhempää jälkikoirauraa ajatellen ;) Pidän metsässä kulkiessa keppiä kädessä, jotta siihen tarttuisi ihmisen hajua, ja sitten pudotan sen huomaamatta polulle. Hienosti pentu nappaa ohikulkiessaan mamman hajun kepistä, ja "merkkaa" sen :)

Sisäsiisteys-harjoitukset ovat tosi hyvällä mallilla, siitä iso kiitos alkutyön tehneelle kasvattajalle. Öisin Roddy käy pissillä lehden päällä, muutoin on tarpeet tehty ulos! Tänään myös aloitettiin yksinoloharjoitukset. Nostin väsähtäneen pennun aitaukseen jauhelihatäytteisen ufo-Kongin kanssa ja käväisin parikymmentä minuuttia kaupassa. Kotona odotti nukkuva ja tyytyväisen oloinen pentu. Noiden Kong-lelujen kehittäjä on ollut nero :) Hihnassakulkemista on myös tänään aloitettu. Näin maalla asumisen iso etu on se, että koiria pystyy pitämään paljon vapaana. Pikku hiljaa siis rakennetaan hihnassakulkemista, jotta päästäisiin muutaman viikon kuluttua tutustumaan sellaisiin ihmeisiin, jotka edellyttävät hihnassa olemista. Kuten rautatieasema, lentokenttä, keskusta...

Roddy on myös saanut uuden koiraystävän Leevi-labradorista. Leevi oli Tessa-hoffin paras kaveri, joten toiveissa on että pojatkin ystävystyvät. Kävimme Leevin luona kylässä, ja hienosti se otti vastaan pikkupennun kotiinsa. Pojat jopa putsasivat yhdessä jäätelöpaketin kuoria :) Eilen Roddylla alkoi koulu, tulevaa kisauraa ajatellen. Pentukoulussa oli meidän lisäksi 5 pentua, jotka kaikki olivat Roddya vanhempia (iältään 8 viikkoisia-rokotusikäisiä). Kun "koulun" jälkeen pennut pääsivät leikkimään, ei Roddyn vauhti vielä riittänyt vanhempien pentujen juoksuun. Mutta kovin se yritti seurata perässä häntä törröllä ;) No,vauhti kehittyy niin huimaa vauhtia pikkupennuilla, että pian Roddykin ehtii leikkiin mukaan. Tärkeämpää mielestäni oli mennä hoffi-pennun kanssa jo näin varhain ryhmään mukaan. Ensinnäkin se kasvaa niin vauhdilla, että 3-4kk ikäisenä se jo jyrää monet muun rotuiset ikäkaverinsa. Ja toisekseen mielestäni vahtikoiran pennulla ei voi olla liikaa sosiaalistamista ja uusia kokemuksia pentuaikana. Samoilla metodeilla myös Tessa-hoffista kasvoi kunnon koirakansalainen :)

Tänään on siis aloitettu "tottis-treenit" Roddyn kanssa. Pennussa riittää energiaa kuin pienessä kylässä, joten on hyvä tilaisuus kanavoida siitä osa koulutukseen. Istumista Roddy oppi tarjoamaan tosi nopeasti, kuten pennut yleensäkin. Maahanmenon kanssa se yritti pitkään kiemurrella ja pureskella namipala-kättä, ja kiipeillä käden päällä, kunnes se vahingossa meni maahan. Ja siitä sitten lähti maahanmenon rakentaminen, parin harjoituskerran jälkeen Roddy tarjoaa jo aika hyvin myös maahanmenoa :) Ulkona harjoitellaan luoksetuloa, mikä on myös hyvällä alulla. Aivan mahtava seurata, kuinka innokkaasti pieni hoffi tekee nakinpalan perässä ;) Roddy on muutenkin huomattavasti ahneempi pentu kuin Tessa oli, joten aika paljon tulen käyttämään nameja koulutuksessa, ainakin näin aluksi.

Valmiina lähtemään kotimatkalle Roddy-vauvan kanssa.

Leevi-kaverin kanssa. Haastavaa saada väkkäränä pyörivä pentu toisen koiran kanssa samaan aikaan kameran linssin eteen ;)

Namipalojen teho ;)